Marjahelena Salonen puhaltaa uutta tuulta johtamiseen palvelumuotoilulla
– Olen tehnyt monenlaisia töitä ennen Hyvän tekijöitä ja ratkonut työarjen kinkkisiäkin haasteita eri yhteisöissä ja hyvin erilaisten ihmisten joukossa, kertoo Hyvän tekijä -yhtiöiden hallinto- ja varatoimitusjohtaja, tarkkasilmäisenä ja strategisena pelinrakentajana tunnettu Marjahelena Salonen. Tänään juttelemme siitä, miten palvelumuotoiluajattelu liimataan perinteisen rakennusalan yrityksen työarkeen. Vai onnistuuko se?
Kokemukset onnistumisineen ja epäonnistumisineen ovat rakentaneet johtamisen moniottelijaan sosiaalista tunneälykkyyttä ja perspektiiviä siihen, miten erilaisten ihmisten kanssa toimitaan ja miten kunkin vahvuudet saadaan parhaimpaan käyttöön. Marjahelena pitää tätä tärkeänä taitona tiimityön ja työarjen johtamisessa, mutta merkityksellisenä myös jokaisen henkilön ja yksilön itsensä kannalta.
– Mielestäni yrityksen työntekijöiden on oltava oikeissa paikoissa ja päästävä loistamaan sekä kehittymään siellä, missä osaamista ja motivaatiota löytyy. On tiedostettava, että me kaikki olemme monien osien summa: työarjen, vapaa-ajan sekä ilojen ja surujen. Siksi ihmisiä ei johdeta vain arkisen työn näkökulmasta, vaan myös kokonaisuutena, painottaa Marjahelena.
Napakalla ja sympaattisella joensuulaisella on perspektiiviä työtehtävistä ja ihmisten kohtaamisista koko Suomen alueelta. Tähän on hyvä peilata, kun monenlaisia keskusteluja ja neuvotteluja käydään työntekijöiden, asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Monipuolinen työkokemus tuo johtamisessa tarvittavaa näkökulmaa ihmisten ymmärrykseen ja erilaisten toimintatapojen tunnistamiseen.
– No, yleisesti sanoisin, että ihminen on aina ihminen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, mutta kyllä alueellisesti on eroavaisuuksia toimintatavoissa. Koenkin olevani työssäni jonkinsortin välittäjä ihmisten ja asioiden välillä.
Hyvän tekijöiden hallinto- ja varatoimitusjohtaja näkee monia tulevaisuuksia rakennusalalla ja Pohjois-Karjalan alueella. – Niitä pohdimme yhdessä työntekijöiden ja johdon, meidän heimon kanssa, kertoo Marjahelena.
Rakennusalaa voitaneen pitää melko perinteisenä toimialana, jolla on totuttu hierarkiseen ja ylhäältä johdettuihin toimintamalleihin. Marjahelenan mukaan palvelumuotoilu antaa kuitenkin mahdollisuuden ja erinomaisen maaperän monenlaiselle temmellykselle.
– Palvelumuoilu tuo yhteen erilaisia ihmisiä ja asioita päätösten suunnitteluun ja asioiden kehittämiseen. Meillä Hyvän tekijä -yhtiöissä ketteriin työpajoihin osallistuvat niin työntekijät kuin johtajatkin - ja pian saamme mukaan asiakkaitakin, iloitsee Marjahelena.
– Palvelumuotoilu-ajattelu todellakin haastaa perinteiset, ylhäältä johdetut toimintatavat erittäin myönteisellä tavalla - siksi meillä kaikki pelaa, taputtaa Marjahelena Salonen ja nostaa peukkua Hyvän tekijöiden heimolle.
Kuka nyt värikyniä duunissa tarvitsee?
Marjahelena kaivaa laatikostaan rakastetun ja paljon puhutun värikynäsetin, asettaa sen varovasti pöydälle ja miettii, mitä sanoisi, kun kysyn ennakkoluuloista palvelumuotoilua kohtaan. Jos organisaatiossa on tehty pitkään asioita samalla tavalla ja on totuttu tietynlaiseen yksisuuntaiseen johtamiseen voi olla vaikea heittäytyä palvelumuotoillun johtamisen maailmaan - onkohan se näin?
– No, kyllähän sitä kommenttia aluksi tuli, että taasko sitä tullaan värikynien kanssa, naurahtaa muotoileva johtaja ja vinkkaa silmää.
– Palvelumuotoilu kirkastaa asioita. Visuaalinen esitystapa auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään kokonaisuuksia”, vakuuttaa Marjahelena.
Mutta totta on, että muotoilu tuo eittämättä muutoskyvykkyyttä ja tarvittavaa ennakointikykyä yritykseen. Se ei vain tuota näkemyksiä tai ideoita, vaan kasvattaa jokaista yksilöä uudenlaiseen ajatteluun ja sen hyödyntämiseen yrityksen toiminnan kehittämisessä. Pitkällä aikavälillä tämä on tärkeää, jotta organisaatio alkaa ajatella yhdessä ja sisäistää, että jokaisen panos on tärkeää.
– Meillä ei toisteta vain yhtä, johtajan kertomaa totuutta, vaan esimerkiksi liiketoimintaympäristöä seurataan yhdessä, jolloin voidaan ennakoida ja olla tietoisia liiketoiminnan kentästä, painottaa tulevaisuuteen luottavasti katsova varatoimitusjohtaja.
Hyvän tekijä -yhtiöt haluaa olla kasvun tiellä. Hyvistä toimintatavoista pidetään kiinni, mutta maailman muuttuessa ympärillä, niitäkin tarkastellaan kriittisesti. Ennakointi antaa siis valmiuksia varautua mahdollisiin muuttuviin tekijöihin pelikentällä. Muotoilun avulla yrityksessä luodaan erilaisia tulevaisuuksia, joihin yritys on menossa ja joissa se tulee vaikuttamaan.
– Meidän tehtävämme on seurata ympäristöä monesta vinkkelistä ja vähän jossitellakin. Mitä jos tapahtuisi näin -tuumailu on tärkeää ja kannustankin kaikkia siihen. Vaihtoehtoisia reittejä on hyvä miettiä etukäteen, peukuttaa Marjahelena.
– Asioiden arviointi ja eri kulmista ennakkoluuloton tarkastelu voi myös tuoda esille toisenlaisia vahvuuksia organisaatiossa ja uudenlaista tsemppihenkeä.
Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?
Hyvän tekijä -yhtiöissä palvelumuotoilulla selkeytetään ja kiteytetään asioita, myös visuaalisesti. Yrityksessä halutaan lisätä ymmärrystä siitä, mitä ja miksi asioita tehdään, asiakkaan näkökulma huomioiden. Viestinnällinen ja tarinallistava ote tuo asiat lähemmäs asiakkaita, ja auttaa siihen, ettei yrityksessä sorruta tuttuun perisyntiin, jossa oletetaan, että kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan.
– En usko hienoihin termeihin vaan siihen, että kaikki se, mistä puhumme ja mitä palveluja tarjoamme, pitää olla ymmärrettävää.
Marjahelena luottaa herkkyyteen ja kuuntelutaitoon johtamisessa. Valppaus kuuluu luontevana osana raksaheimomme työarkeen.
Palvelumuotoilijalla onkin oltava herkät tuntosarvet pystyssä koko ajan, jotta hän pystyy aistimaan ja tunnistamaan organisaatiosta, mitä asioita lähdetään kehittämään ja milloin on oikea momentum startata liikkeelle. Kokeneella muotoilijalla onkin usein selkeä visio siitä, miten asioita lähdetään viemään eteenpäin.
– On osattava olla valppaana ja toimittava osana tiimiä, eikä vaan istua omassa kammiossa suunnittelemassa valmiita malleja ja ratkaisuja.
– Besservisser-meininki joutaa romukoppaan, samoin konsulttityylinen lähestyminen. Palvelumuotoilijana ohjaan, oivallutan ja valmennan porukat etsimään ratkaisuja itse, painottaa Marjahelena.
– Kyllä meillä Suomessa on ns. hiljaisia muotoilijoita johtajissa, ja johtamisessa käytetään dynaamisia ja moderneja muotoilumalleja. Itselleni palvelumuotoilun maisteriopinnot toivat tärkeitä työkaluja johtamiseen - sekä systemaattisuutta että ketteryyttä.
Meille ei riitä se, että on sinne päin - aina ei kuitenkaan mene putkeen
Muotoiluprosessissa voi tulla esille jotain sellaista, jota ei odotettu saavutettavan. Siksi on yhtä tärkeää arvostaa niin onnistunutta kuin epäonnistunutta prosessia. Ketterät kokeilut, joita painotetaan palvelumuotoilun opeissa, ovat tärkeitä. Mutta miten palvelumuotoilija sitten johtaa liiketoimintaa, kysyn Marjahelenalta.
– Usein puhutaan, että projektissa on alku ja loppu. Palvelumuotoilussa ei useinkaan ole alkua ja loppua, vaan startin jälkeen voi tulla aika sotkuisia sykkyröitä, joita ei ole osattu ennakoida. Siksi yhdessä etsimme, miten pääsemme eteenpäin ja löydämme toimivia malleja ja toimintatapoja myyntiin, työmaille tai vaikkapa palvelujen markkinointiin. Sitähän liiketoiminnan käänteet usein ovat - toisinaan hyvinkin ennakoimattomia, vaikkakin hallittavia.
Heimohenkeä ja reipasta pulinaa
Muotoileva johtaja on osa työyhteisöä, jolloin prosessit ovat luonteva osa työarkea ja muotoilua käytetään silloin, kun sitä tarvitaan asioiden ja toimintatapojen arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Ihmettelen kuitenkin, miten luottamusta on rakennettu näinkin radikaaleilla ajatuksilla perinteisellä rakennusalalla.
– On kuunneltava henkilöstöä ja oltava aidosti läsnä työarjessa. On otettava aikaa ja kiinnostusta asioille ja ihmisille - juuri sitä teen - annan aikaa asioille, jotta voin paneutua niihin, toteaa Marjahelena.
– On myös tärkeää hengittää talon sisällä ja näkyä ulospäin. Ei ole sattumaa, että kesätyöntekijämme tai uudet Hyvän tekijöiden heimolaiset arvostavat sitä, että meillä vahva brändi, oma tarina ja kiinnostavat verkkosivut. Onhan se supermyönteistä ja niin kiva kuulla!
Marjahelena vilauttaa vielä haastattelun lopuksi tulevaa uutiskirjettä. Siinä puhutaan hyvästä arjesta ja sen merkityksestä työhön, sähköpyöristä ja kuntoremontista - ja pian on taas aika vastata TYHY-kyselyyn. Monenlaista tapahtuu siis.
– Äläkä unohda kirjoittaa, että meillä on mukavat aamupuurohetket joka kuukausi. Ja arvaas, kuka puuron keittää? Se olen minä!
Teksti: Susanne Ranta-Kiiski
Kirjoittaja on Hyvän tekijä -yhtiöiden kumppani
viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijana, toteuttajana sekä sparraajana.
Hyvän tekijä -yhtiöihin kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet sekä Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit.
MONIPUOLISET RAKENTAMISEN PALVELUT YHDESTÄ PAIKASTA!
Meillä on tarjota yrityksille, taloyhtiöille, julkisen sektorin hankkeisiin sekä kotitalouksille kattavat ja monipuoliset korjausrakentamisen palvelut Joensuussa ja Pohjois-Karjalan alueella saman katon alta. Työt hoidetaan ajallaan, suunnitellusti ja laadukkaasti sekä hyvällä kommunikoinnilla asiakkaan ja yritystemme välillä.
Hyvän tekijä -yhtiöön kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet, Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit. Yritykset tarjoavat laadukasta osaamista esimerkiksi talonrakennukseen, vaativiin purkutöihin, sähkö- ja teleasennuksiin sekä LVIS-asennuksiin sekä ajankohtaisiin energiaremontteihin. Siis – kaikki korjausrakentamisen laadukkaat palvelut yhdestä paikasta!
Olemme erikoistuneet siihen, että projektit etenevät niin, etteivät ne häiritse arjen askareita kohteissamme, kuten yritysten, taloyhtiöiden ja kotitalouksien remonteissa. Uskallamme peukuttaa myös sille, että olemme menestyneet hyvin projekteissa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tästä meillä on jo vuosien vahvaa ja vakuuttavaa kokemusta.