Rakennusalan tulevaisuuden näkymät ja innovaatiot: Kuka erottuu voittajana?
Raksaheimo-juttusarjassamme koputtelemme tällä kertaa Hyvän tekijä -yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja ja omistaja Miika Sunikan oveen. Miika puhuu mielellään rakennusalan menestystekijöistä, joihin yritys nojaa kehittäessään toimintaansa ja terävöittäessään omaa tekemistä. – Meille on tärkeää pysyä aallonharjalla ja seurata alan teemoja. Rakennusalan koulutus, sosiaalinen vastuu, luottamus sekä korjausrakentamisen tärkeys elinympäristömme laadun näkökulmasta saavatkin rakennusbisneksessä pitkään vaikuttaneen johtajan silmät syttymään. – Yhteistyö ja pelisääntöjen avoimuus on tärkeää alallamme ja sen asenteen puolesta puhunkin mielelläni.
Työharjoittelusta töihin – win-win
Hyvän tekijä -yhtiöillä on vuosittain mukava määrä harjoittelijoita Karelia AMK:sta. Rakennusliike Joen Talo, Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit on tullut tutuksi monelle työssäoppijalle ja tulevaisuuden rakennusalan osaajalle. Yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa pidetään yrityksessä tärkeänä, koska opintojen loppusuoralla olevat, tulevat rakennusalan insinöörit tuovat mukanaan tuoretta osaamista sekä myös uusia ajatuksia.
– Oikeastaan haastamme luonnollisella tavalla toisiamme. Opiskelijat pääsevät näkemään ja kokemaan, miten opinnot ja työarki kohtaavat toisensa sekä myös sen, että työtehtäviin kuuluu usein paljon muutakin kuin koulutukseen liittyviä asioita. Me näemme osaamisen ja taitojen lisäksi, miten tulevat insinöörit suhtautuvat työhön, mitkä asiat ovat työssä tärkeitä sekä tietysti, millaisista teemoista puhutaan, pohtii Miika.
Oppilaitoksilla ja opetusohjelmien sisällöillä on todella tärkeä merkitys alan muokkaamisen kanssa. Tosiasia on, että alalla asiat muuttuvat melko hitaasti. Minkä sitten pitäisi muuttua, kysyn Miikalta.
– Pidän tärkeänä, että edistämme luottamusta ja sosiaalista vastuuta rakennusalalla. Tämä tarkoittaa, että panostamme entistäkin enemmän avoimeen ja suunnitelmalliseen viestintään niin henkilöstön kuin asiakkaidemme sekä sidosryhmiemme kanssa.
– Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelujaksot ovat niin meille kuin opiskelijoille tärkeitä. Harjoittelun aikana yrityksemme kulttuuri tulee tutuksi, ja me tutustumme opiskelijoiden ajatuksiin ja toimintatapoihin. Oppilaitosten tekemän tutkimustyön tulokset saavat myös mieluusti rantautua yritykseemme, toteaa Miika.
Opiskelijoiden harjoittelu- tai kesätyövaihe on luonteva win-win -tilanne, joka aika usein johtaakin sitten töiden jatkumiseen yrityksessämme.
– Nostan tässä keskusteluun myös opettajien ja lehtoreiden työelämäjaksot yrityksissä. Se voisi olla erinomainen tapa nähdä konkreettisesti työarkea paikan päällä ja siirtää sitä oppitunneille opiskelijoiden pariin. Ja kyllä mekin vierailemme oppilaitoksissa kertomassa rakennusalan teemoista ja työarjesta, Miika kertoo.
Viime vuoden lopulla järjestetyillä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä kuultiin mielenkiintoisia näkymiä siitä, missä rakennusalan opetuksessa mennään sekä mitkä teemat puhuttavat. Tulevaisuuden työ -hankkeen projektiasiantuntija, opetusteknologia-asiantuntija Risto Salmisen mukaan oppimisen painopiste on siirtymässä luokkatiloista kohti työelämässä oppimista. Uudet tavat ja ympäristöt mahdollistavat uudenlaiset työelämäyhteistyömallit, edistävät oppimisen moninaisuuden huomioimista ja tukevat opetuksen monimuotoisuutta.
– Mielenkiinnolla seuraamme, miten esimerkiksi Karelian uudet oppimisympäristöt vaikuttavat opiskelijoiden valmiuteen siirtyä työelämään, Miika pohtii.
Yritysten kanssa tehtävistä yhteistyömuodoista Miikan mieleen jäivät esimerkiksi haastepilotit ja virtuaalisen pyöreän pöydän keskustelu -mallit.
– Näissä opiskelijat etsivät ryhmissä ratkaisuja työelämältä tuleviin haasteisiin, tai pidetään fasilitoituja ja hyvin yhdessä valmisteltuja keskustelutilaisuuksia verkossa. Keskustelu ja ajatustenvaihto on tärkeää.
Sosiaalinen vastuu rakennusalalla
Miika painottaa liiketoiminnan johtamisessa yhä enemmän työntekijäkokemuksen nostamista tärkeäksi kilpailutekijäksi rakennusalalla.
– Organisaatiokulttuuri ajaa jo ohi asiakaskokemuksen, toteaa Miika ja jatkaa, että oikeastaan me näemme asian niin, että hyvinvoiva työyhteisö tuottaa parasta palvelua asiakkaille. Marjahelena Salonen, joka aloitti meillä toimitusjohtajana vuoden 2022 lopulla on jo nyt tehnyt menestyksekästä työtä yrityskulttuurin viemisessä juuri tähän suuntaan.
– Luottamuksestahan tässä oikeastaan on kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse. Siitä, että työntekijämme uskovat yritykseen ja toisinpäin. Kyllä tällainen kulttuuri välittyy myös asiakkaisiin, eikä sitä erikseen tarvitse myydä isosti esitteissä tai muutenkaan. Luottamus meidän ja asiakkaan välillä on ehdoton edellytys menestyksellemme myös tulevaisuudessa.
Yhteiskunnan kuormittavuus ja arjen paineet vaikuttavat myös työhön.
– Rakennusalalla on hiukan sellainen ”kaikilla on leveät hartiat” -kulttuuri, mikä olettaa, että jokainen jaksaa kantaa mitä tahansa paineita. Avoimuus ja joskus osaamattomuus voidaan katsoa heikkoukseksi, mikä johtaa helposti painostavaan hiljaisuuden ilmapiiriin, pohtii Miika.
Hyvän tekijä -yhtiöissä pidetään kuitenkin erittäin tärkeänä, että organisaatio kannustaa keskusteluun, jossa jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi.
– Muistamme myös huumorin ja kepeän naljailun, mutta toisia kannustavassa ja kunnioittavassa hengessä, naurahtaa Miika.
Se, että yrityksellä on omat työntekijät varmistamassa, että asioita ei tehdä sinnepäin on tietysti hienoa ja ehdoton voimavara tehdä tuloksellista yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja varmistaa laadukas tekeminen. Yritys on selkeästi ylpeä siitä, että oman porukan kanssa voidaan rakentaa sellaista kulttuuria, josta pääsevät nauttimaan ennen kaikkea Hyvän tekijä -yhtiöiden asiakkaat ja yhteistyökumppanit.
– Teemme asioita pitkäjänteisesti, kestävästi ja vastuullisesti, painottaa Miika.
ESG tuo vastuullisuutta ja arvonäkökulmaa liiketoiminnan päätöksentekoon
Minua kiinnostaa myös Miika Sunikan ajatukset liiketoiminnan päätöksiin vaikuttavasta, jopa muotilyhenteeksikin kutsutusta ESG:stä. Taustalla vaikuttaa Euroopan unionin pyrkimys edistää yhteisön ympäristöystävällisyyttä ja saavuttaa ilmastotavoitteet.
– Lyhenne tulee sanoista environmental, social ja governance. Eli mitataan yrityksen vastuullisuutta ja arvoja taloudellisten tekijöiden lisäksi, täsmentää Miika.
– Laatukäsikirja, jota parhaillaan työstämme, tuo nykyistäkin enemmän avoimuutta ja konkreettisia toimintalinjauksia toimintaamme. Esimerkiksi juuri ympäristöystävälliset ratkaisut ja vastuullisuus kirjoitetaan auki ymmärrettävästi sekä niin, että oma pelikirjamme ohjaa aidosti ja johdonmukaisesti toimintaamme toimiston käytäviltä rakennustyömaille. Marjahelenan hyppysissä ja koko henkilöstömme voimin luomme uutta kulttuuria näkyväksi itsellemme, mutta myös asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneille, painottaa Miika.
Miika puhuu paljon turvallisuudesta rakennusalalla. Turvallisuus on alallamme ”must” ja erittäin tärkeässä roolissa. Johdonmukaiset prosessit ovat tietysti avainasemassa.
– Odotusarvo ei ole yhtään vähempää kuin 100-prosenttia. Prosessikuvaukset ja laatujärjestelmät varmistavat, että rakennuksilla ei tapahdu huolimattomuusvirheitä, ja inhimilliset faktorit kitketään pois. Laatukäsikirja takaa myös sen, yhteiset ohjeet sisäistetään helpommin ja tiedetään, millaisen lopputuloksen on oltava.
– Ja taidan taas toistaa itseäni – luottamus ja työn arvostuksen tunne ohjaavat yhteisen näkemyksen muodostumista, naurahtaa Miika. Töitä tehdään asiakkaille vähän sellaiseen malliin kuin tehtäisi itselle.
Hyvän tekijä -yhtiöissä uskotaan vahvasti siihen, asiakas eli työn tilaajan ja omien työntekijöiden on voitava tehdä yhteistyötä mahdollisimman joustavasti keskenään ja lähellä toisiaan – yhteistyön pitää pelata sataprosenttisesti. Yrityksessä halutaan vahvistaa sitä, että tekemisessä on turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiri ja aito tunne ja tietämys siitä, kenelle ja kenen kanssa työtä tehdään.
– Johdon on mahdollistettava tämä, painottaa Miika.
– Kasvottomuus on pahasta, mutta avoimella ja aktiivisella viestinnällä lisätään toiminnan läpinäkyvyyttä. Tämä on tärkeää usein tilanteissa, kun puhutaan kustannuksista ja aikatauluista, etenkin kun molemmissa tapahtuu muutoksia.
Hyvän tekijä -yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja ja omistaja Miika Sunikka kannustaa avoimeen ja selkeään viestintään. Läpinäkyvään toimintaan kannattaa pyrkiä, ja sitä voi opetella. Aito luottamus niin henkilöstön kuin asiakkaiden kanssa tuo tulosta ja luo rakennusalalla kaivattavaa yhteishenkeä.
– Meillä on käytössä tiimimalli, joka tuo ketteryyttä tekemiseen. Se tukee juuri tuota yhteispelin onnistumista, koska etuna on se, että päätöksenteossa jää pois turhia väliportaita, ja aikatauluista sekä töistä sovitaan asiakkaan kanssa joustavasti sekä tilanteiden mukaan.
Lue lisää tiimimallin hyödyistä asiakkaille >
Korjausrakentaminen vaatii ymmärrystä työkohteista
Hyvän tekijä -yhtiöt tunnetaan osaavana ja huolellisena korjausrakentajana. Yritykseen kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet, Joensuun Sähköinsto sekä Joensuun LVIS-Konsultit. Laadukkaat ja monipuoliset korjausrakentamisen palvelut saa siis saman katon alta.
Miika Sunikka uskoo vahvasti korjausrakentamiseen, mutta – miten uudisrakentaminen eroaa korjausrakentamisesta?
– Tätä kysytäänkin minulta usein ja ehkä siitä näkökulmasta, että miksi vanhaa kannattaa korjata. Oma näkemykseni on, että uuden rakentaminen on yksinkertaisuudessaan kuin valmiin tuotteen ostamista. Siinä on määritelty hyvinkin tarkkaan, mikä on suunniteltu lopputuote. Materiaalikustannukset ovat isossa roolissa. Osia laitetaan yhteen, kootaan kuin legopalikoita – jos näin karkeasti yksinkertaistaa.
– Korjausrakentamisessa tarvitaan paljon ymmärrystä itse työkohteesta, ja näenkin korjausrakentamisen enemmän kohteen kuin asiakkaan ymmärtämisenä – vaikkakin molemmat ovat tietysti omassa roolissaan tärkeitä. Jokainen kohde on uniikki ja sanoisinko – persoonallinen. Meidän tehtävänämme onkin rakentaa asiakkaalle käsitys ja ymmärrys siitä, mitä asioita kohteessa kannattaa tehdä, jotta toivottu lopputulos saavutetaan. Siinä olemmekin hyviä ja vahvoja ammattilaisia. Kuuntelemme, palvelemme ja toteutamme asiakkaan toiveet.
– Mielestäni on aina hyvä pohtia, mitä vanhassa kiinteistössä kannattaa korjata. Kaikkea ei tietysti kannata säästää, mutta olisi hyvä arvioida huolella, mitä kannattaa säilyttää ja miksi. Arvostan rakennusten historiaa ja aikakausien kertymää. Se on vastuullista. Kestävän kehityksen ja hiilineutraalisen rakentamisen kannalta on järjetöntä purkaa ja vain rakentaa uutta.
Hyvän tekijä -yhtiöissä puhutaan nyt paljon rakentamisen hiilijalanjäljestä. Miikan mielestä vastuullinen, ympäristön kannalta turvallinen ja vähäpäästöinen rakentaminen lähtee suunnittelusta. Materiaalit ovat merkittävässä roolissa, kun tehdään päätöksiä hiilineutraalista rakentamisesta. Puuta vai betonia – kohteen käyttötarkoitus ratkaisee.
– Usein suunnitteluvaiheessa rakennusmateriaalit on jo päätetty. Itse kannustan kuitenkin toimintatapoihin, jossa asiakkaan kanssa yhdessä tutustutaan kohteeseen ja mietitään käyttötarkoitusta ja asetetaan tavoitteita sen mukaan. Valitut materiaalit, voivat parhaimmillaan tukea hiilineutraalisuuden tavoitteita. Kaikkien näkökulma on tärkeä päätöksenteossa.
Digitaalisuus ja tekoäly ovat jo kahvipöytäkeskusteluissa
Tekoälyasiat ja digitaalisuus ovat paikoillaan Hyvän tekijä -yhtiön strategiassa. Parhaimmillaan molemmat tuovat systemaattisuutta projektiseurantaan ja raportointiin, mutta myös paljon muuta. Dokumentointi on tärkeää ja siihen digitaalisuus tuo paljon tehoa.
– Olemme puhuneet paljon erilaisten tietomallien hyödyntämisestä projektinsuunnittelussa ja -hallinnassa. Kun dataa saadaan kerättyä ja sitten hyödynnetettyä projektin kaikissa vaiheissa, päätöksenteko selkiytyy ja siihen tulee luotettavuutta. Vaikka tietomalleja hyödynnetään jo, matkaa on vielä tehtävä, jotta täysi hyöty sadaan irti. Itse pidän laivateollisuutta hyvänä esimerkkinä tietomallien hyödyntämisestä. Tieto lisää turvallisuutta, näin se vaan on, toteaa Miika.
– Luottavaisin mielin katsomme tulevaisuuteen. Teemme kovasti töitä energia- ja kustannustehokkaan rakentamisen puolesta. Maaliskuun alkupuolella tapasimme joensuulaisia isännöitsijäyhtiöitä ja pääsimme kuulemaan taloyhtiöiden ajatuksia korjausrakentamisen tarpeista. Korjausvelkaa on paljon Pohjois-Karjalan alueella. Meillä on hyviä ratkaisuja liittyen taloyhtiöiden energiaremontteihin!
Hyvän tekijä -yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja ja omistaja Miika Sunikka keskustelee mielellään rakennusalan menestystekijöistä. Kuva maaliskuiselta isännöitsijätapaamiselta. – Meille on tärkeää pysyä aallonharjalla ja seurata alan teemoja, joilla on suora yhteys omaan ja asiakkaidemme menestykseen, painottaa Miika. Jos et päässyt mukaan isännöitsijätapaamiseemme, voit tutustua tilaisuutemme ajatuksiin
“Monipuoliset rakentamisen palvelut saman katon alta” -jutussa >
Tiesitkö tämän?
Korjausrakentamisen markkina on melkein yhtä suuri kuin uudisrakentamisen - lähes 15 miljardia euroa vuodessa. Helsingissä 21.3. järjestetty, Rakennuslehden tuottama Korjausmarkkinat 2024 -tapahtuma painotti korjausrakentamisen tuomia vaikutuksia rakennetun ympäristön toiminnallisuuteen, energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen.
– Juurikin niitä asioita, joista me Hyvän tekijä -yhtiötkin puhumme ja joihin uskomme. Me korjausrakentamisen ammattilaiset opettelemme katsomaan peiliin, peilin taakse ja huomiseen, summaa Miika.
Teksti: Susanne Ranta-Kiiski
Kirjoittaja on Hyvän tekijä -yhtiöiden kumppani
viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijana, toteuttajana sekä sparraajana.
TUTUSTU MYÖS!
MONIPUOLISET RAKENTAMISEN PALVELUT YHDESTÄ PAIKASTA!
Hyvän tekijä -yhtiöihin kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet sekä Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit.
Meillä on tarjota yrityksille, taloyhtiöille, julkisen sektorin hankkeisiin sekä kotitalouksille kattavat ja monipuoliset korjausrakentamisen palvelut Joensuussa ja Pohjois-Karjalan alueella saman katon alta. Työt hoidetaan ajallaan, suunnitellusti ja laadukkaasti sekä hyvällä kommunikoinnilla asiakkaan ja yritystemme välillä.
Hyvän tekijä -yhtiöön kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet, Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit. Yritykset tarjoavat laadukasta osaamista esimerkiksi talonrakennukseen, vaativiin purkutöihin, sähkö- ja teleasennuksiin sekä LVIS-asennuksiin sekä ajankohtaisiin energiaremontteihin. Siis – kaikki korjausrakentamisen laadukkaat palvelut yhdestä paikasta!
Olemme erikoistuneet siihen, että projektit etenevät niin, etteivät ne häiritse arjen askareita kohteissamme, kuten yritysten, taloyhtiöiden ja kotitalouksien remonteissa. Uskallamme peukuttaa myös sille, että olemme menestyneet hyvin projekteissa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tästä meillä on jo vuosien vahvaa ja vakuuttavaa kokemusta.