Esko Jalkanen laittaa kaikki peliin lvi-projekteissa

Raksaheimo-juttusarjassamme tapaamme Esko Jalkasen, Joensuun LVIS-Konsulttien teknisen johtajan. Kun meneillään olevat vapaapäivät on pidetty, pitkän työuran tehnyt Esko hyppää pappatunturin selkään ja polkaisee rakkaan menopelinsä kotipihalle. Sympaattinen mopovanhus on ilahduttanut Hyvän tekijä -yhtiöiden aulassa, mutta nyt on senkin aika vaihtaa maisemaa. – Toukokuun viimeinen päivä on se virallinen viimeinen työpäiväni, mutta pieniä velvoitteita on jonkin verran ja ne hoidan tyylillä ja taidolla. Sitten eläkepäivät alkavat, summaa Esko.

Isäni oli putkiasentaja ja perusti oman yrityksen 70-luvulla. Minä tulin siihen luontevasti mukaan – ensin olin kesätöissä ja sitten ammattikoulun jälkeen siirryin uudelle pallille, vastuulliseksi yhtiömieheksi. Viime vuonna yrittäjäuraa tuli täyteen 50 vuotta. Vuonna 2012 myin yritykseni Eko Lvi Oy:n ja jatkoin siitä konsulltina. Sieltä matka jatkui tänne Joensuun LVIS-Konsultteihin.

– Isä minut on tälle tielle opettanut, ja oma yrittäjyys on ohjannut ajattelemaan asiakkaan tarpeita ja kasvattanut itselle sellaisen asenteen, että kaikki työt tehdään enemmän kuin hyvin. Kun lapset olivat pieniä, tuli tehtyä paljon töitä, mutta siitäkin huolimatta olen aina pyrkinyt pitämään huolta arjen ja työn tasapainosta. Oma sisäinen rauha tulee siitä, että saa hommat toimimaan, töissä ja kotosalla!

– Oma poikanikin solahti sujuvasti alalle armeijan jälkeen. Alku mentiin oppisopimuksella ja siitä sitten matka jatkui insinööriopintoihin talotekniikan puolelle. Tällä hetkellä hän jakaa omaa osaamistaan ammattikoulun opettajana. Ja onhan se mukavaa, kun voi oman pojan kanssa jutella näistä rakennusalan asioista.

Hyvän tekijä -yhtiöissä halutaan kohdata työntekijät kokonaisuutena. Puhutaan työntekijäymmärryksestä ja siitä voimavarana liiketoiminnan johtamisessa.

– Toimitusjohtajamme Marjahelena Salonen puhuu paljon arki- ja työminän huomioimisesta, kun rakennetaan avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä organisaatiossa, Esko kertoo. Keskinäinen luottamus auttaa palvelemaan asiakkaita paremmin ja kattavasti sekä tietysti auttaa meitä kaikkia saavuttamaan tavoitteemme!

Yhdessä tehden vaihdetaan ajatuksia ja opitaan sekä tietysti jaetaan osaamista. Kuvassa Eskon kanssa Joensuun LVIS-Konsulttien laskenta- ja hankintapäällikkö **Jeremias Pekkarinen** sekä **Patrik Kärkkäinen**, joka tekee Karelia-ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomikoulutuksen työssäoppimisjaksoa Hyvän tekijä -yhtiöissä.

– Hyvän työfiiliksen lisäksi, myös terveyttä ja työkuntoa pitäisi kyllä arvostaa enemmän ja puhua siitä avoimesti, tuumaa Esko.

Nuoruusvuosien rakas painiharrastus loikin miehelle hyvän pohjan perusterveydelle. Hänen mielestään on tärkeää, että tuntee oman kehonsa ja mielensä, jotta tasapaino työn ja arjen välillä säilyy. Toisaalta, kilpaurheilutausta luo miehen puheista päätellen myös hyvää rytmiä työasenteelle: välillä tehdään hyvällä perustemmolla ja toisinaan tarvitaan taas tavallista enemmän tsemppiä ja venymistä kiperissä tilanteissa. Huippusuoritus tulee, kun on tarpeeksi harjoittelua takana ja toisaalta myös kokonaisnäkemystä sekä tilannetajua.

– Ei se riitä, että tehdään sinnepäin – aina olen laittanut kaikki peliin!

“No, onhan tässä monenlaisia rakentamisen käännekohtia nähty ja koettu!”

LVI-ala on kehittynut vuosien aikana paljonkin, mikä on luonnollista. Esko jakaa muutostrendit karkeasti kahteen – teknisen puolen muutoksiin ja kontrollipuoleen, joka näkyy laatuvaatimuksissa. Myös turvallisuusasiat ovat ottaneet valtavia kehitysloikkia.

– Kehityssuunta on hyvä. Asioihin pyritään ennakoimaan ja niitä dokumentoimaan. En koe, että se on byrokratiaa, vaan on tärkeää kirjata tehtyä ylös, jottei aina lähdetä miettimään asioita uudelleen. Näin tekeminen tarkentuu, Esko määrittää kehityksen tuomia myönteisiä vaikutuksia. Tämän kehityssuunnan matkassa kehitämme toimintojamme täällä Hyvän tekijä -yhtiöissä, johon Joensuun LVIS-Konsultit kuuluu.

– Dokumentoimme projektit ja rakennusurakat huolellisesti ja hyödynnämme tietoja muissa projekteissa. Koska meillä on useampi yritys keräämässä kokemuksia asiakasprojekteista, valtava määrä tietoa ja osaamista tulee näkyväksi kaikille ammattilaisillemme. Tämä on ehdoton vahvuutemme ja varmistaa, että voimme tarjota monipuolista tietoa ja osaamista sekä kaikki rakentamisen palvelut saman katon alta, painottaa Esko.

Myös energiaratkaisuissa ja etenkin niiden käytön painopisteissä on tapahtunut työuran aikana paljon. Esimerkkinä Esko mainitsee maalämmön, jota energiratkaisujen paletissa pidetään yleisesti uutena “keksintönä”.

– Omalla työuralla ensimmäiset maalämpöasennukset tehtiin jo 80-luvun puolella. Siitä aikavinkkelistä maalämmön asettuminen Suomeen eteni aika hitaasti. Se on harmillista. Ehkäpä isommat voimat eli käytännössä valtion tukitoimenpiteet energiaratkaisuihin ohjasivat ihmisten energiavalintoja.

Käytännössä siis, kun puulämmitys lisääntyi Suomessa, valtio tuki ölylämmityksestä puuhun siirtymistä. Sähkölämmitys oli hyvin yleistä, koska toteuttaminen oli selkeästi edullisempaa kuin vesikeskuslämmitys. Maalämpö yleistyi vasta 90-luvulla. Nyt maailman epävakaa tilanne ja energiahintojen nousu luovat jonoja maalämpöasennuksiin.

Myös 1980-luvun alussa “rytisi” rakennusalalla, kun suuret yritykset ja LVITu (LVI-Tekniset Urakoitsijat) pyrkivät edistämään auktorisointia alalla. Auktorisointivaatimus tarkoitti palkattua teknikkoa yritykseen, jopa omakotitalorakentamisessa. Tämä olisi kuitenkin ollut erittäin kallis ratkaisu, ja sen sijaan työteknikot tulivat mukaan projekteihin valvomaan työtä ja valvonnan pystyi ulkoistamaan. Tämäkin nosti rakentamisen kustannuksia ja johti monien pienten yritysten konkurssiin tai lopettamiseen.

Arvonlisäveronmuutoksella oli myös suuri merkitys rakentamiseen ja silloinen käänteinen arvonlisävero toi aika nopeasti likviditeettiogelmia pienille yrittäjille.

– Aiemmin aliurakoitsija laskutti asiakasta verollisina ja maksoi arvonlisäveron itse. Uudistuksen jälkeen laskutus tapahtui ilman arvonlisäveroa. Aliurakoitsija maksoi kuitenkin kaikki ostolaskunsa verollisina. Pääurakoitsija, eli rakennusurakoitsija, tilitti laskutettavien maksujen arvonlisäverot verottajalle. Verottaja palautti tai tasasi arvonlisäveron aliurakoitsijalle muutaman kuukauden kuluttua, tiivistää Esko rakennusalaan melko paljon vaikuttanutta uudistusta.

Tämä järjestelmä oli tarkoitettu estämään veronkiertoa ja harmaata taloutta rakennusalalla, siis tällä muutoksella oli sinänsä hyvä tarkoitus, mutta monelle pienelle yritykselle siirtymävaihe oli turhan rankka ja mahdoton selviytyä.

– Toimintaympäristö muuttuu, eikä yrittäjä aina pysty itse vaikuttamaan asioihin niin paljon kuin toivoisi. Koska olen itse ollut yrittäjänä, ajattelen liiketoimintaa monelta kantilta, myös täällä Hyvän tekijä -yhtiöissä. Kyllä semmoinen sisäänrakennettu yrittäjäasenne on ihan hyvä yrityksessä kuin yrityksessä, tuumaa Esko.

Tulevat LVI-osaajat uskaltavat kysyä ja haastaa sekä tehdä yhteistyötä

Joensuun LVIS-Konsultit tuottavat LVIS-asiantuntijapalveluita yrityksille, taloyhtiöille, kuntasektorille sekä kotitalouksille. Korjausrakentamiseen kuuluu luontevana osana rakenteiden avaaminen ja ymmärrys siitä, millaisia ratkaisuja on rakennuksessa tehty ja missä kunnossa ratkenteet ovat.

– Kun rakennukset vanhenevat, tarvitaan kiinteistöissä uudistuksia koko ajan vain enemmän. Kaikissa rakennuksissa on kuitenkin ne omat nyanssinsa, Esko kuvailee korjausrakentamisen erityisyyttä.

– Aika usein työkohteissa on jonkinlainen aavistus ja ennakko-odotus siitä, mitä tuleman pitää, mutta kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti esimerkiksi nuoremmat ammattilaiset kysyvät ja tarkentelevat asioita mielellään, jos eteen tulee itselle vieraita liitoksia tai materiaaleja. Yllätyksiä tulee eteen enemmän myös siksi, että harjoitteluun tullaan jo ensimmäisenä kouluvuonna, ei vain viimeisellä, kuten ennen tehtiin.

Esko pitää hienona asiana sitä, että työuran alkutaipaleellaa olevat opiskelijat uskaltavat kysyä ja ovat valmiita etsimään yhdessä parhaita ratkaisuja rakennukselle ja asiakkaalle. Tuntosarvet on hyvä olla pystyssä, jotta osaa hiukan ennakoida ja olla sopivan varuillaan.

– Ja oppiihan sitä näissä hommissa kyllä ihan kantapäänkin kautta. Kun on pari kertaa kuumaan putkeen sormet polttanut, niin taatusti oppii varomaan muutakin, hän naurahtaa pilke silmäkulmassa.

Monet meillä työharjoittelussa olleista löytävät paikkansa kiinnostavien haasteiden ja monipuolisten LVI-työtehtävien parista, kertoo LVIS-Konsulttien tekninen johtaja Esko Jalkanen ilahtuneena. Näin on käynyt esimerkiksi projektipäällikkö **Samuli Partaselle** sekä laskenta- ja hankintapäällikkö **Jeremias Pekkariselle.**

LVI-asennushommista johtotehtäviin edennyt ammattilainen jakaa mielellään osaamistaan opiskelijoille ja tukee työn kautta oppimista. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa, mikä onkin tärkeää, koska tällä toiminnalla rakennetaan jatkumoa rakennusalalla ja päästään innostamaan opiskelijoita alalle. Kiinnostus säilyy!

“Ole nöyrä, mutta älä nöyrry!”

– Ukki opetti äidille, että on hyvä olla nöyrä, muttei nöyrtyä. Ja sen, että asenne ratkaisee – on hyvä olla innokas, muttei yli-innokas. Tämä on itselleni ollut tärkeä elämänfilosofia. Se on oikeastaan minunkin viestini nuorille, tuleville LVI-ammattilaisille. Omaa ammattitaitoa on hyvä arvostaa, mutta nöyryys on kuuntelemista ja ymmärtämistä. Tämä on tärkeää asiakkaiden kanssa ja vaikkapa urakkaneuvotteluissa. Ja tietysti, oma agenda ja tahto pidetään tyylillä taka-alalla. Näin aina olen ajatellut ja toiminut, ajattelee Esko.

Monenlaisia projekteja on mahtunut lvi-alan ammattilaisen matkalle, mutta parhaimpia ovat olleet ne hetket, kun työt on saatu maaliin. Hyvää mieltä on tuonut niin ongelmien ratkaiseminen isoilla työmailla kuin kärsivällinen tekeminen pieniltä tuntuvissa projekteissa. Onnistumisia on riittänyt työuralla.

– On tässä joskus herätty aamuvarhaisella sulattamaan jäätynyttä vesijohtoputkea 32 asteen pakkasessa. Sitten käyty välillä nukkumassa ja taas jatkettu yötä kohti. Muutaman päivän huolellisen työn jälkeen, kun putki on saatu sulatettua, olo on kuin nousisi Suomen mestaruuskisoissa ykköspallille. Siltä se tuntuu, kun onnistuu ja voittaa vaikean haasteen, muistelee Esko hiukan liikuttuneena tuotakin mieleenpainunutta pikku-urakkaa.

Esko mainitsee keskustelussamme usein asioita omasta arvomaailmastaan. On ajatuksia ukin, isän ja äidin perintönä, ajatuksia nöyryydestä ja työnimusta sekä tietysti perheen tärkeydestä ja maailmanparantamisesta vaimon kanssa saunanlauteilla. Puheessa vilahtaa jutustelun aikana monesti oman työn arvostus ja se, että asiat on tärkeää tehdä laadukkaasti ja huolella.

– Onnistuminen tuntuu erityisen hyvältä silloin, kun pääsee luovuttamaan työmaan asiakkaalle nollalistalla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että silloin ei ole puutteita missään projektin kohdassa. Tämä on itselleni tärkeää ja tae työn laadusta. Parhaaseen suoritukseen pyrkiminen kuvastaa hyvin arvomaailmaani.

– Vastuun jakaminen muiden kanssa on myös hieno juttu. Esimerkiksi Sunikan Miikan ja Kovapohjan Keijon kanssa on vuosien aikana tehty paljon töitä yhdessä ja kun tunnetaan toinen toisemme, hommat hoituvat.

Hyvän tekijä -yhtiöiden omistajan ja hallituksen puheenjohtaja **Miika Sunikan** kanssa Esko on nähnyt rakennusalan nousut ja laskut. Sinnikkyys ja usko omaan tekemiseen jaksaa kantaa - niinpä niin, eihän meille riitä se, että tehdään sinnepäin! – Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme, mutta huumori ja kepeä naljailu sallitaan aina.

Lue, mitä mieltä Miika Sunikka on rakennusalan tulevaisuusnäkymistä >

– Tosin, aika tulinen luonne olen tunnetusti ollut, hymyilee Esko. Mutta, onneksi iän ja kokemuksen myötä särmät tasoittuvat. Elämä kasvattaa ja ihmiset ympärillä – on myös hyvä olla toisinaan hiljaa.

– Täytyy kyllä tunnustaa, että kyllä sitä aina silloin tällöin annan kavereiden oppia kantapään kautta, jos tilanne sen vaatii – turvallisuuden rajoissa tietysti. Tunneälyä ja -tajua on oltava tilanteissa, sen olen huomannut.

Hyvän tekijä -yhtiöissä ymmärretään, että työ ja arki tekevät työntekijöistä kokonaisuuden. Monet arjen asiat auttavat tutustumaan toisiin ja rakentavat luottamusta. Esko ja Joensuun Sähköinston työnjohtaja **Kai Oinonen** jakavat innostuksen moottoripyöriin. Kun Eskon pappatunturi lähtee Hyvän tekijä -yhtiöiden aulasta, löytyykö seuraava hyvän mielen menopeli Kaitsun kätköistä?
Lue Kaitsu Oinosen ajatuksia järkevistä energiaratkaisuista >

Kerran vielä – puhdas viimeistely *)

Eläkepäivät tuovat arkeen paljon hyvää ja toivottavasti yhden tärkeän asian, jolle nyt olisi aikaa – uudenlaisia hetkiä painisalilla!

– Painiharrastuksen lopettaminen ihan liian aikaisin nuorena kalvaa mieltä vieläkin. Työn imu vei mennessään, ja paini jäi, mutta turha sitä on murehtia, mikä olisi ollut oikea ratkaisu.

Esko pitää hienona asiana sitä, että nykyään urheilun ja opiskelun voi yhdistää – on urheilulukioita ja jopa ammattikorkeakouluissa tuetaan opintojen sopeuttamista kilpaurheiluun.

Olisi hyvä, että nuoret saisivat toteuttaa lahjakkuuttaan monipuolisesti – kilpaurheilun ja opiskelujen yhdistäminen on tärkeää. Hän kannustaakin kaikkia opiskelemaan tutkinto ja siitä sitten elinikäisen oppimisen taktiikalla ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

Onneksi elämä antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudestaan ja toteuttaa unelmia. Pari vuotta sitten tekninen johtaja Jalkanen suoritti työteknikon tutkinnon.

– Se olisi pitänyt tehdä jo kymmeniä vuosia sitten, mutta näin siinä kävi – työ vei ja perhe tuli mukaan elämään.

Keksijänkin vikaa uteliaassa miehessä taitaa olla. Hän kertoo innostuneesti, kuinka aikoinaan syntyi komposiittiputken suoristuslaite. (Asiasta tietämättömille valaistakoon, että lvi-asennuksissa komposiittiputket on asennettava luotisuorana seinälle. Ja koska putket säilytetään kustannustehokkaasti kiepeillä, on putket siis suoristettava huolellisesti ennen asennusta.)

– Komposiittiputken suoristus tehtiin aina lattialla, ennen seinälle asentamista. Tämä oli melkoisen hankala ja aikaavievä vaihe. Kehittämäni laitteen avulla suoristus onnistui helpommin.

Historian havinaa!

Ei nimi miestä pahenna, eikä miehen nimi innovatiivista LVI-alan keksintöä. Komposiittiputken suoristamiseen kehitetty Ekosuoristin sai myyntinimensä Esko “Eko” Jalkasen mukaan. (Mainoskuva vuodelta 2005.)

– Oihan se mielenkiintoista selvitellä mallisuoja- ja logistiikka-asioita sekä järjestää lähettämiset jopa Saksaan, jonne myimme satoja kappaleita. Isoon tuotantoon ei kuitenkaan näillä hartioilla menty, mutta projekti osoitti, että kun on aitoa innostusta ja kiinnostusta oman alan haasteisiin ja mahdollisuuksiin, syntyy mitä vain, järkeviä ratkaisuja!

Työkalupakki on Eskolla valmiina ja pappatunturi polkastaan käyntiin aina kun tarvitaan - ei kai koira karvoistaan ihan heti pääse!

Eskon mieleen muistuu konstaapelin töitä tehnyt lottovoittajan toteamus: “Emmä näitä hommia lopeta”. Sekö on myös tulevan vapaaherran motto näin eläkepäivien kynnyksellä?

– Taidan seurata tuota neuvoa, tosin hiukan muunnellen, naurahtaa Esko.

Suunnitteilla on myös vapaaehtoistyötä painijunnujen parissa – ehkäpä hän löytää itsensä valmennustehtävistä tai lahjakkaiden junioreiden tukitiimistä. Nuorten urheilijoiden harjoittelu ja leirit vaativat taloudellista tukea ja siinä työssä, aikoinaan itsekin huipulla paininut Esko on mieluusti apuna ja tukena, valmiina käärimään hihat hyvän asian ja nuorten painiharrastamisen puolesta.

– Uskon, että täällä Pohjois-Karjalassa ymmärretään junioriurheilijoiden tukemisen merkitys, vastuullinen toiminta sekä paikallisen vaikuttamisen voima.

Vinkkinä Esko kertoo, että painipiireissä on todella muutama lahjakas juniori, joille ovet ovat avoinna maailman painimolskeille.

– Pitäkäähän linjat auki, kun otan yhteyttä urheiluspossiasioissa, vinkkaa Esko!

*) Puhdas viimeistely viittaa painiurheilun käsitteeseen, jossa painija lopettaa ottelun hallitusti ja vakuuttavasti. Tämä osoittaa painijan kyvyn viedä ottelu loppuun saakka hallitusti ja tehokkaasti.

Eskon huomiot lvi-alan muutoksista

Energiatehokkuus. Rakennukset halutaan energiatehokkaammaksi, hyödynnetään lämpöpumpputekniikka sekä jäteveden lämmöntalteenottoa.
Julkinen kilpailutus. Kilpailutus on muuttunut rajatummaksi eli voi käydä niin, että vain muutama urakoitsija pääsee tarjoamaan. Reilua vai ei?
Paloturvallisuus. Rakennusten paloturvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota rakentamisvaiheessa. Nykyisin palo-osastointi- ja palokatkosuunnitelmat vaaditaan jo rakennuslupavaiheessa - näin ei ole aina ollut (palo-osastojen läpiviennit tai jopa seinät voivat olla kokonaan tiivistämättä). Kiinteistöissä, joissa nämä on laiminlyöty, ja syttyy tulipalo, on katastrofin ainekset käsillä.

"Paloturvallisuuslakia olisi hyvä tarkentaa niin, että kaikki rakennukset päivitetään nykyisten palomääräysten mukaisiksi, pohtii Joensuun LVIS-Konsulttien tekninen johtaja Esko Jalkanen."

Teksti: Susanne Ranta-Kiiski
Kirjoittaja on Hyvän tekijä -yhtiöiden kumppani
viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijana, toteuttajana sekä sparraajana.

Kuvat: Noora Kuittinen

TUTUSTU MYÖS!

MONIPUOLISET RAKENTAMISEN PALVELUT YHDESTÄ PAIKASTA!

*Hyvän tekijä -yhtiöihin kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet sekä Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit.*

Meillä on tarjota yrityksille, taloyhtiöille, julkisen sektorin hankkeisiin sekä kotitalouksille kattavat ja monipuoliset korjausrakentamisen palvelut Joensuussa ja Pohjois-Karjalan alueella saman katon alta. Työt hoidetaan ajallaan, suunnitellusti ja laadukkaasti sekä hyvällä kommunikoinnilla asiakkaan ja yritystemme välillä.

Hyvän tekijä -yhtiöön kuuluvat Rakennusliike Joen Talo, Timanttimiehet, Joensuun Sähköinsto ja LVIS-Konsultit. Yritykset tarjoavat laadukasta osaamista esimerkiksi talonrakennukseen, vaativiin purkutöihin, sähkö- ja teleasennuksiin sekä LVIS-asennuksiin sekä ajankohtaisiin energiaremontteihin. Siis – kaikki korjausrakentamisen laadukkaat palvelut yhdestä paikasta!

Olemme erikoistuneet siihen, että projektit etenevät niin, etteivät ne häiritse arjen askareita kohteissamme, kuten yritysten, taloyhtiöiden ja kotitalouksien remonteissa. Uskallamme peukuttaa myös sille, että olemme menestyneet hyvin projekteissa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tästä meillä on jo vuosien vahvaa ja vakuuttavaa kokemusta.